Heinin ja Inkan ystävyys starttasi, kun opintoja PAOKissa oli takana viisi minuuttia

Tulevien toisen asteen opintojen pohtiminen saattaa monesta ysiluokkalaisesta tuntua jännittävältä. Tämä on ymmärrettävää, sillä niin hyvässä kuin pahassakin tutuksi tullut luokka hajoaa viimeistään syksyllä hakuvalintojen ohjatessa nuoria suuntiinsa. Hakukohteita puntaroidessa on hyvä pitää mielessä, että muutos on ihan loistava mahdollisuus!

Kuopiolainen Heini Äikäs (15) ja Nilsiässä asuva Inka Savonlahti (16) olivat ihan samanlaisessa tilanteessa keväällä 2025. Toisiaan vielä tuntematta kumpikin päätyi tuolloin sijoittamaan yhteishakulomakkeelleen PAOKin ravintola- ja catering-alan perustutkinto-ohjelman, ja tässä sitä nyt ollaan – yhdessä haastateltavana!

Moikka Heini ja Inka! Kuinka ajatus PAOKiin hakeutumisesta oikein syntyi?

Heini: – Mä olen aina rakastanut tehdä ruokaa ja tarjoilla sukujuhlissa, ja ravintola-ala tuntui mun jutulta. Tykkään isojen porukoiden sijaan rauhallisemmasta meiningistä ja kysyin opolta, olisiko Kuopiossa jotain pienempää koulua. Luettuani PAOKin hyviä arvosteluja päätin sitten tulla tänne tutustumaan, ja tuli jotenkin heti semmoinen olo, että tää on tosi hyvä paikka!

Inka: – PAOK ei ollut itselleni tuttu, ja lisäsin sen hakuvaihtoehdoksi vähän opon idean kannustamana. Ensimmäinen hakuvaihtoehtona mulla oli opinnot Jyväskylässä, mutta sitten kun pääsin tänne, niin olin ihan fine – pienemmässä koulussa on helpompi tutustuakin.

No sitten tuli elokuu ja opinnot alkoivat – miltä se tuntui?

Inka: – Aluksi jännitti aika paljon kun mietti, onkohan opiskelu raskasta. Mutta sitten kun alkoi sujua ja tiesi vähän mitä ekassa jaksossa tulee, niin alkoi helpottua. Toki on ollut vaikeampiakin päiviä joskus. Tammikuussa on eka työharjoittelu, ja sitä odotan innolla.

Heini: – Kivalta, ei kauheammin jännittynyt! Opintoihin kiinnipääseminen on tuntunut helpolta ihan ekasta päivästä. Me kerettiin silloin ehkä 5 minuuttia istua hiljaa vierekkäin, ja sitten kysyin Inkalta haluuko se sämpylän. (naurua.) Ja sitten alettiin jutella…

Inka: – …ja ollaan juteltu siitä lähtien, ja nyt ollaan ystäviä vapaa-ajallakin!

Heini: – Me ollaan suunniteltu, että muutetaan kämppiksiksi heti kun löydetään töitä, ja helmikuussa kun Inka saa ajokortin, niin sitten…

Inka: – …niin sitten pääsen tänne autollakin!

Heini: – …ja sä otat mut kyytiin! (naurua.)

Inka: – Ja sä maksat bensat, tai mä en ota sua kyytiin. (lisää naurua.)

Heini: – Täällä saa kyllä kavereita ihan luonnostaan, vaikka tutustuminen tuntuisi itsestä vaikealta. Mekin oltiin täällä Inkan kanssa ekat viikot melkein kahdestaan, mutta sitten alettiin mukautua ja ollaan tultu kavereiksi kaikkien kanssa.

Mikä on tähän saakka ollut parasta PAOKissa ja opiskelussa?

Heini: – Tarjoilu, ympäristö ja fiilis. Opettajille voi kertoa mitä vain, esimerkiksi koulun opintosihteeriä (Olli Laukkarinen) me kutsutaan “Meidän Olliksi”, jolta voi kysyä neuvoa ihan vaikka elämäänkin liittyen!

Inka: – Just se, että on rentoja opettajia, jotka ei pienestä valita ja joille voi kertoa ihan mitä vaan ja voi pyytää apua. On semmoinen mutkaton yhteishenki ja kaikki tulee hyvin juttuun. Tarjoilukin on kivaa, kun tapaa erilaisia ihmisiä ja pääsee juttelemaan ja kuulemaan juttuja ja miten ruoka maistui.

Heini: – Lisäksi on kiva kattaa pöytiä ja tehdä loppusiivousta – ja kaverin kanssa se on vieläkin kivempaa.

Inka ja Heini: – Niin ja ruoka on kans tosi hyvää, ja sekin on yksi parhaita puolia! (naurua.)

Millaisia suunnitelmia teillä on, kun parin vuoden päästä valmistutte?

Heini: – Voisi olla kiva työskennellä salin puolella fine dining -ravintolassa! Jossain kohtaa saatan varmasti jatkaa opiskelujakin ja tähdätä yliopistoon.

Inka: – Itse haluaisin ainakin työskennellä baarimestarina, ja ehkä jossakin kohtaa voisi taas opiskellakin.

Kuinka kannustaisitte, jos joku ysi jossain pähkäilee yhteishaun kanssa?

Heini: – Kyllä mä näyttäisin vihreää valoa ja olisin ihan peukut pystyssä, että tänne vaan!

Inka: – Tulkaa vain! Mä olin yläasteella semi-isossa koulussa, jossa oli vähän vaikea löytää kavereita. Välillä oli kiusaamistakin, ja ehkä vähän sen takia en täällä aluksi ollut niin sosiaalinen. Mutta nyt kun mulla on Heini, niin mähän olen oppinut! (naurua.)

Heini: – No mä olenkin extreme level -sosiaalinen! Mutta täällä kyllä opettajat välittää meistä, ja jos jotain kiusattais, niin sellaiseen kyllä ihan oikeasti kunnolla puututtaisiin.

Voi, onpa kiva kuulla! Nyt vielä viimeinen, mutta tärkeä kysymys – miten sen sämpylän kanssa sitten lopulta kävi?

Inka: – (naurua.) No mä kieltäydyin, mutta meidän kemiat kohtasi hyvin, ja nyt me ollaan täällä tämmöinen “kauhukaksikko”…

Heini: – …joilla on lempinimet Tiuhti ja Viuhti, joilla opettajatkin kutsuu! (naurua.)

Näin iloista täällä meillä on! Voisiko opiskelu PAOKissa olla sinunkin juttusi?

Haluaisitko tulla meille TET-jaksolle tai muuten vain tutustumaan? Ota yhteyttä opinto-ohjaajaamme:

Tuomas Rannankari
puh. 044 035 5624